Moni haaveilee kesälomalla ja sen jälkeen maaseudun rauhasta: tuhansien järvien maisemista, omista juurista, kylätapahtumista, musiikkijuhlista, seuroista, festareista ja kesäkahviloista. Kylissä elää edelleen vahva talkoohenki, ja kunnat markkinoivat itseään juuri näillä elinvoimaisilla tapahtumilla.
Lomareissulla syntyy helposti ajatus: voisiko koko perhe muuttaa maaseudulle? Monella paikkakunnalla on hyvä päivähoito, toimiva peruskoulu, valokuituyhteydet, kauppoja sekä monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Naapurit tunnetaan, apua annetaan tarvittaessa ja yhteisöllisyys tuntuu arjessa. Kun myytäviä taloja katsellaan, hinnat voivat näyttää houkuttelevilta. Ajatus omasta kodista maaseudulla alkaa tuntua mahdolliselta, varsinkin kun etätyö on yleistynyt ja monilla alueilla toimii myös työllistäviä yrityksiä.
Muutaman yhteydenoton ja taloon tutustumisen jälkeen käy usein ilmi, että vanhat talot ovat remontin tarpeessa, vaikka niiden runko olisi hyvä ja ostohinta kohtuullinen. Seuraava askel onkin remonttilainan hakeminen pankista.
Lainan saaminen pysähtyy kuitenkin usein vakuuksiin. Vakuutena olisi vanha talo hieman syrjäisemmällä alueella, mutta koska sen käypä arvo on matala, myös vakuusarvo jää pieneksi. Pankkeja ohjaavat lainanannossa omat sääntönsä, ja jos vakuusarvoksi hyväksytään esimerkiksi 70 prosenttia käyvästä arvosta, remonttiin tarvittavaa rahoitusta ei välttämättä saada riittävästi.
Jos perhe päättää rakentaa uuden omakotitalon, tilanne ei välttämättä muutu helpommaksi. Myös uuden talon vakuusarvo määräytyy alueen käyvän markkina-arvon perusteella, ei pelkästään rakennuskustannusten tai rakentajan pitkäaikaisen unelman mukaan. Kun uuden rakennettavan kodin markkina-arvo arvioidaan jo rakennusvaiheessa matalaksi, saatavan lainan määrä jää tällöin liian pieneksi, eikä lisävakuuksiakaan aina ole. Pettymys voi olla suuri, vaikka perheellä olisi halu asua maaseudulla.
Maaseudun asukkailla on usein vahva halu hoitaa lainansa vastuullisesti, kun rahoitus vain saadaan järjestymään.
– Matti Louhula
Jos haluamme pitää koko Suomen asuttuna, tähän ongelmaan tarvitaan konkreettinen ratkaisu. Tarvitaan yhteistä tahtoa, käytännön toimia ja asennetta – ei vain julistuksia ja juhlapuheita.
Valtio voisi olla mukana ratkaisemassa ongelmaa takaamalla erityisesti nuorten perheiden rakennuslainoja haja-asutusalueilla. Samalla tavalla myös vanhojen talojen peruskunnostukseen tarvittaisiin valtion takaamia lainoja.
Maaseudun asukkailla on usein vahva halu hoitaa lainansa vastuullisesti, kun rahoitus vain saadaan järjestymään.
Jos työtä on tarjolla ja muut lainan myöntämisen ehdot täyttyvät, valtion lainatakaus voisi mahdollistaa monen perheen unelman toteutumisen. Samalla se tukisi kylien elinvoimaa, palvelujen säilymistä ja tavoitetta pitää koko Suomi asuttuna.
Vakuusarvoihin liittyvä ongelma on vakava uhka maaseutumaisille kylille, niiden asukkaille, yrityksille ja rakennuskannalle. Jos yritykset eivät saa työvoimaa kohtuulliselta työssäkäyntialueelta, ne joutuvat siirtymään sinne, missä työvoimaa on saatavilla. Tästä voi seurata ketjureaktio: ensin katoavat työpaikat, sitten palvelut ja lopulta myös asumisen edellytykset. Rakennuskanta vanhenee, taloja jää tyhjilleen ja Suomi menettää elinvoimaansa alueilta, joilla sitä edelleen tarvittaisiin.
Haluan vaikuttaa siihen, että maaseutu on elävä myös tulevaisuudessa. Elinvoimainen maaseutu ei ole keneltäkään pois, vaan se on meille kaikille suomalaisille lisää. Näillä konkreettisilla keinoilla voimme pitää koko Suomen asuttuna.
Matti Louhula – ehdokas Keskustan ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin 2027.
Mielipidekirjoitus julkaistu Perhonjokilaakso-lehdessä 20.7.2026: https://www.perhonjokilaakso.fi/artikkeli/mielipidekirjoitus-pidetaan-koko-suomi-asuttuna-miten?hashed=1787136960274